Metalliesineessä ei ole leimaa eikä mitään muutakaan, minkä pohjalta sen voisi ajoittaa tai alkuperän selvittää. Mutta valettu se on, ei taottu, joten se ei voi olla tavallisen kyläsepän tekemä, sillä raudan valu vaatii isommat puitteet kuin tavallisen sepän pajan. Esineen romuluinen pinta, vankka rakenne ja hieman epäsäännöllinen muoto kertovat, että kovin uusi se ei ole. Olisi helppoa ajatella, että padan alusta on peräisin lähimmästä mahdollisesta kohteesta – Högforsin tehtaasta, jonka masuuni valmistui 1823, minkä jälkeen sieltä ensimmäiset valutuotteetkin valmistuivat, vaikka varsinainen valimorakennus rakennettiin vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Varhaisimmat tunnetut Högforsin valutuotteet ovat kuitenkin paljon sirompia kuin tämä rinkula. Jos kuukauden museoesineemme on Högforsin valmistama, niin sen täytyy olla peräisin masuunin ihan varhaisimmilta ajoilta, jolloin vielä periaatteessa harjoiteltiin valamista.
Länsi-Uudellemaalle nousivat Suomen ensimmäiset masuunit, ensimmäinen jo 1500-luvun lopussa. Seuraavan vuosisadan alkupuolella masuuneja oli jo useita. Näissä voitiin siis valaa raudasta esineitä. Masuunibuumi hiljeni 1700-luvun puolella mutta nousi uuteen kukoistukseen taas 1800-lvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin myös Högforsin masuuni. Vaihtoehtoja esineen alkuperäksi on siis useita. Saattaa olla, että se on valmistunut esimerkiksi 1700- tai peräti 1600-luvun puolella. Melko varmaa on, että se on kuitenkin valmistunut Länsi-Uudenmaan alueella. Todennäköistä on sekin, että tuskin ko. padan alusta koskaan kertoo meille koko tarinaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö esineistä enemmän? Herättääkö aihe muistoja? Luitko aiheeseen liittyvän kirjan, jota haluaisit suositella? Voit kommentoida halutessasi myös nimettömänä.