tiistai 1. syyskuuta 2015

Högforsin susikirja

Karkkilan museo sai jokunen vuosi sitten lahjoituksena mielenkiintoisen kirjan, jonka sivut ovat täynnä käsin kirjattua numerotietoa. Kannessa lukee ”Valimon susi % 1.9.1961-”. Kirjassa on siis listattuna Högforsin valimon eri osastojen tuotantomäärä sekä valmisteiden susiprosentti aina tammikuuhun 1970 saakka. Tämä mustakantinen kirja on tämän kuukauden museoesineemme.



Kaikki valimoissa työskennelleet tai niiden kanssa tekemisissä olleet tietävät, että valutapahtumissa saattaa joskus mennä jokin asia pieleen. Epäonnistumiset kirjataan ylös ja niiden pohjalta lasketaan ns. susiprosentti. Yleensä susiprosentti on kymmenen kieppeillä, eikä Högforsin valimo tee tässä poikkeusta.

Kirja on sopusoinnussa vanhan sananlaskun ”Alussa aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.” kanssa. Uudet innovaatiot näyttävät poikkeuksetta tuottaneen hankaluutta ja kasvattaneet susiprosenttia. Paras esimerkki tästä on vuosien 1959 ja 1960 aikana käyntiin saatettu putkivalimo, jonka keskipakoisvalujen susiprosentti on kirjan alussa jatkuvasti poikkeuksellisen suuri. Koko kirjan ennätyslukema 31,6% kirjataan maaliskuulle 1962. Saman vuoden marraskuussa tämänkin osaston prosentti oli jo 6, pysyen jatkossa tasaisesti kymmenen tuntumassa. Saman saattoi havaita automaattivalimon kohdalla, jossa kirjattiin ennätyskorkeat prosentit linjan käyttöön oton jälkeen syksyllä 1967.

Pienimmät susiprosentit kirjasi puolestaan messinkivalimo ja maakaavaamo, jotka molemmat listasivat ajanjakson aikana useita hukkaprosentittomia kuukausia. Messinkivalimo jaettiin tilastoissa kesäkuussa 1963 messinki ja teräsvalimoihin, joissa molemmissa oli osastojen toiminnan loppuun saakka, elokuuhun 1969, pienet prosentit. Maakaavaamossa puolestaan oli tehtaan parhaimmat valamisen ammattilaiset. Vaikka tehtävät olivat joskus poikkeuksellisen haastavia, pysyivät hukat vähissä. Silti sielläkin kirjattiin joulukuussa poikkeuksellisen suuri prosentti 18,9.

Museot eivät ole arkistoja eivätkä kirjastoja, mutta useimmissa niistä silti on molemmat. Suomen valimomuseossakin näin on. Vaikka arkiston pääpaino on vahvasti Högforsin tehtaassa, niin esitteitä ja varsinkin kirjallisuutta muistakin valimoista ja ruukeista löytyy rutkasti museon arkistohuoneesta. Tämä arkisto on kaikkien tutkijoiden käytettävissä.