perjantai 1. joulukuuta 2017

Suomen leijona -kaivonkansi



Suomi täyttää 100 vuotta joulukuun 6. päivä. Juhlan kunniaksi kuukauden museoesineeksi on valikoitunut Harjavallassa sijaitsevan Niemisen valimon valama Suomen 100-vuotiskaivonkannen yläosa, jota koristaa Suomen leijona. Kansi on siis aivan uusi, ja se lahjoitettiin pyynnöstä Suomen valimomuseon kokoelmiin. Vastaavia kansia on nähtävissä Suomen eri paikkakuntien kaduilla. Kannet ovat herättäneet yleisön ja median mielenkiintoa ihan valtakunnallisestikin. Joillakin paikkakunnilla on jopa uudeksi harrastukseksi kohonnut uusien kansien bongailu.

Kantta koristava Suomen leijona on vanha symboli, joka on meille suomalaisille tullut tutuksi Suomen vaakunasta. Vaakunan historia puolestaan ulottuu vuoteen 1580 ja Ruotsiin Kustaa Vaasan hautamuistomerkkiin, joka sijaitsee Uppsalassa. Kyseinen vaakuna oli Eric O. W. Ehrströmin lähtökohtana hänen suunnitellessaan itsenäisen Suomen ensimmäistä vaakunaa.


Vaakuna on ollut aika ajoin myrskyn silmässä sen saatua osakseen erilaisia taiteellisia tulkintoja. Vuonna 1974 korkein oikeus tuomitsi taiteilija Harro Koskisen sakkoihin valtakunnanvaakunan häpäisemisestä Sikavaakuna -teoksissa (1969). Vaakunassa pulska sika oli korvannut leijonan. Vuonna 2016 taiteilija Emmi Mustonen laukaisi someraivon, ja sai osakseen mm. tappo- ja raiskausuhkauksia, kun hänen suunnittelemansa Kaikkien leijona T-paidan kuva julkaistiin facebookissa. Paidassa neljä vaakunaleijonaa kuvaavat Suomen monimuotoisia arvoja; eri etnisyyksiä, Suomen historiaa ja kulttuuriperimää, seksuaalista tasa-arvoa sekä uskonnonvapautta. Suomen leijona esiintyy myös mm. Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelipaidoissa.

Viime vuosina suhtautuminen itsenäisyyden symboleihin on ollut jyrkempää kuin vielä esimerkiksi viisi vuotta sitten. Tutkija Liisa Väisäsen mukaan pieni vähemmistö on ominut vanhat tunnukset ja luonut niiden ympärille negatiivisia, rasistisia mielleyhtymiä, joihin muut eivät halua tulla yhdistetyiksi. Kuukauden museoesineellä Karkkilan museo sanoutuu jyrkästi irti rasismista pyrkimyksenään palauttaa Suomen leijonalle ja Suomen vaakunalle ne arvot, mitkä niille kuuluvatkin itsenäisyytemme symboleina.