Kuukauden museoesineenä on kengänpohjaan nahkahihnoilla kiinnitettävä jääpiikki eli rautikas. Esine on valmistettu kahdesta taotusta rautasuikaleesta, jotka on niitattu yhteen ristin muotoon. Toisen suikaleen kärki on taivutettu alaspäin ja kärkeen on viilattu kaksi piikkiä. Lisäksi esineen pohjaan on upotettu kaksi vankkaa piikkiä. Käytännössä neljän piikin voimalla potkukelkkailuun on saatu niin huima vauhti, että todellakin helmat ovat paukkuneet.
Esineen valmistus- ja käyttöajasta ei ole täyttä varmuutta. Tuskin se käytössä on ollut ainakaan viimeiseen 40 vuoteen. Ja todennäköisesti valmistusaika lähentelee edellisen vuosisadan alkupuolta. Sen sijaan tiedämme, että tämä sepän takoma esine on ollut käytössä Vattolan suunnalla.
Suomeen potkukelkat tulivat 1800-luvun lopulla länsinaapuristamme Ruotsista. Varsinkin suojakeleillä uuden menopelin suosio oli heti suuri, kovilla pakkasilla kuitenkin mieluummin hiihdettiin ainakin pidemmät matkat. Vuosisadan vaihteessa järjestettiin ensimmäiset potkukelkkakilpailut. Ei ole tietoa, onko Karkkilassa ollut tämän alan kisoja, mutta jos on ollut, niin kyseinen jääpiikki on saattanut olla jopa voiton tae, todellinen salainen ase.
Meillä on noita parikin eri ikäistä. Olivat/ovat yleisiä saariston ja rannikon kalastajakylissä.
VastaaPoista