 |
| Helvi Hyvärinen: Poroemo ja vasa |
Helvi Hyvärisen työskentelystä Högforsin tehtaalle ei ole säilynyt asiakirjalähteitä eikä asiaa juurikaan mainita missään julkaisuissa. Myös muistitieto asian suhteen on, ainakin vielä toistaiseksi, melko hataraa. Joidenkin arvioiden mukaan hän olisi aloittanut jo 1950-luvun puolella. Yleisimmin mainitaan kuitenkin 1960-luku. Hänen esineistään löytyvä leima on tullut tehtaalla käyttöön 1958, joten sen jälkeen yhteistyö on alkanut. Erään muistitiedon mukaan hän olisi muotoillut Poroemo ja vasa –taulun Högforsin 150-vuotisjuhlia varten vuonna 1970, mutta tälle tiedolle ei ole saatu vahvistusta.
Helvi Hyvärinen alkoi taiteessaan siirtyä 1960-luvun puolivälissä kohti pelkistettyjä muotoja ja abstraktioita entisen realistisen ilmaisun sijaan. Selvästi Helvi Hyvärisen Högforsille muotoilemat työt edustavat pelkistettyä tyylisuuntausta ja sijoittunevat siis 1960-luvun jälkimmäiselle puoliskolle.
Tutkimukset aiheen parissa jatkuvat. Taulu on ikuistettu valokuvaan jo vuonna 1963. Se saattaa olla varsinainen suunnitteluvuosi, mutta joka tapauksessa vuosihaarukka on nyt supistunut välille 1958-1963.
VastaaPoistaJanne Viitala, museoamanuenssi
Karkkilan ruukkimuseo Senkka
Hieno työ. Onkohan noita tehty paljon?
VastaaPoistaTuollainen "Poroemo ja vasa" valutyö löytyi noin 1978 erään metsäautotien kuralätäköstä, . Se oli joku sinne tahallaan laittanut,todennäköisesti ennen vuotta 1966 joten vuosihaarukka vaikuttaa oikealta. Otimme taideteoksen talteen ja on tallessa vielä tänäkin päivänä.
Kiitos kommentista - hienoa että taulu pääsi lätäköstä parempaan talteen. Kuinkahan se mahtoikaan päätyä siellä yli kymmenen vuotta makoilemaan?
VastaaPoistaTaidevalujen valmistusmääristä Högforsilla ei juurikaan ole tietoja, mutta (näin yleisesti arvioidakseni) "Poroemo ja vasa" lienee niitä vähemmän tunnettuja Hyvärisen Högforsille suunnittelemia eläintauluja, toisin kuin jo pitkään Valimomuseosäätiön kautta uudistuotannossa olleet "Kurjet" ja "Saukko ja kala".
Eeva Nikander
Karkkilan kirjasto
Tuo maa-alue, jossa tuo kostea paikka sijaitsee ja jossa siis taideteos oli, vaihtoi omistajaa vuonna 1966.
VastaaPoistaVanhan omistajan perheessä oli yksi tai useampi tehtaassa töissä ollut. Pitkään mietin tuota kummallista säilömispaikkaa, tietääkseni noina vuosina perheessä ei ollut edes pieniä lapsia, jotka olisivat voineet tehdä tuollaisen kätkemisen.
Olisikos loogisin vaihto-ehto sellainen, että teos lienee ehkä varastettu tehtaalta ja siitä on sitten myöhemmin haluttu päästä eroon? Mitään muunlaista selitystä en keksi miksi noin hyvä teos on haluttu kätkeä.
Löydettäessä se oli kummallinen ruosteinen möhkäle. Muistaakseni sille tehtiin kuumennus punahehkuiseksi jolloin ruoste paloi pois ja sitten vasta nähtiin teoksen yksityikohdat. Teos vastaa ulkonäöltään "uutta" teosta eikä siihen tietääkseni ole jäänyt säilytyksestä vaurioita.
vastaava taideteos löytyy meiltä tullut kuolinpesästä joskus halikosta
PoistaMinä halusin perinnön jaossa kotoani kyseisen Helvi Hyvärisen "Poroemo ja vasa" teoksen. Tämä kylläkin on värillinen. Netissä on ole löytänyt tietoa vastaavasta värillisenä. Onko teillä tietoa?
VastaaPoistaRiippuu vähän, että mitä se väri on. Jos se on maalia, niin sen on voinut maalata kuka tahansa ihan huvikseen. Tehtaalla niitä ei pääsäätöisesti maalattu, paitsi ehkä joku ihan firaabelimielessä. Mutta jos se on emalia, niin sitten se emalointi on tehty Högforsin tehtaalla, mutta silloin se on ollut ihan takuulla firaabelityö.
VastaaPoistaSain juurikin lahjaksi tuollaisen poroemo ja vasa teoksen. Onkohan tällä mitään arvoa? T.Marjo
VastaaPoistaArvoa sillä voisi olla ehkä 50-60 euroa. Enemmänkin olen nähnyt pyydettävän, mutta en tiedä, onko kukaan maksanut.
VastaaPoista