Karkkilaan puksutti juna tasan sata vuotta sitten vuonna 1911. Junaa oli vastaanottamassa suuri ihmisjoukko ja kyseessä oli todellinen riemujuhla. Juna palveli lähinnä Högforsin ruukin tarpeita, mutta samalla moni ns. perusmatti ja –maija pääsivät avartamaan maailmankuvaansa.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin juhlittiin radan tasavuosikymmeniä ja jälleen kansaa oli saapunut sankoin joukoin asemarakennuksen liepeille. Juhlassa oli samalla suuri määrä haikeutta, sillä samana vuonna henkilöliikenne radalla lakkautettiin. Lopullisesti raideliikenne tuli Karkkilassa päätökseen kuusi vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen yksi jäljelle jääneistä vetureista sekä matkustajavaunu siirrettiin Harjulle muistomerkiksi. Muutama vuosi sitten samainen veturi sai uuden leposijan kaupungintalon aulasta.
Tampellan rakentaman veturin ohella muinaisesta raideliikenteestä ei muistuta enää juuri mikään. Kaunis asemarakennus on purettu ja samoin ratakiskot on otettu uusiokäyttöön. Ratapohja on vielä olemassa ja suurimmaksi osaksi kulkukelpoinen retkeilijöiden ja maastopyöräilijöiden iloksi. Kaupungintalon kupeessa kiskoista on jäljellä viimeiset metrit, minkä lisäksi Componentan tehdasalueella on, suurimmaksi osaksi uuden asfaltin alla, havaittavissa muutama kiskonpätkä. Ja onpa jokunen metri ratakiskoa käytetty Karkkilassa myös siltojen kaiteiksi.
Högforsin tehdasmuseoon päätyi 1960-luvulla radalla käytössä olleet konduktöörin pihdit sekä kourallinen massiivisia ratanauloja. Samalla museon kokoelmiin luovutettiin pikkupätkä ratakiskoa. Se on saksalaisen, nykyäänkin toimivan teollisuusjätin, Fridrich Krupp a.g.:n 1880 valmistama. Kiskot olivat olleet käytössä vuonna 1883 avatulla Vaasan radalla, mutta siellä niihin ei oltu tyytyväisiä. Yhden bessemer-valuteräksestä valmistetun kiskon pituus oli 6,4 metriä ja paino metriä kohti oli 22,25 kg. Paino oli sen ajan kapearaidekiskoilla jykevintä luokkaa. Mainittakoon, että nykyään VR:n käytössä olevat kiskot painavat 54 tai 60 kiloa metriltä.
Nämä esineet, jotka sittemmin ovat periytyneet Suomen Valimomuseon kokoelmiin, ovat nyt kuukauden museoesineinä muistuttamassa paikkakunnan rautatieperinteestä.
Rautaisia muistoja Karkkilan rautatieliikenteestä |
Karkkila-Hyvinkään toinen veturi HKR5, "Sohvi", on edelleen nähtävillä ja käytössä Jokioisten Museorautatiellä, jossa liikennöintiä kesäsunnuntaisin.Se lue lisää tietoa Sohvista www.jokioistenmuseorautatie.fi.
VastaaPoistaYstävällisin Terveisin, Veturinlämmittäjä Anne Teirisalo/ Jokioisten Museorautatie ry.