Syljeskely oli pitkään täysin arkipäiväinen ja hyväksyttävä asia, vaikka jo 1500-luvulla Erasmus Rotterdamilainen suositteli, että ruokapöydässä syljettäisiin mieluummin pöydän alle kuin pöydän yli. Syljeskelyn saattoi huonoon huutoon Charles Darwin, joka kirjassaan vuonna 1872 kertoi syljeskelyn olevan universaali halveksunnan ja hylkimisen merkki. Tämän jälkeen esimerkiksi hoitotieteissä alettiin vaatia syljeskelyn suitsimista, ja etenkin sairaanhoidon uudistaja Florence Nightingale ajoi voimakkaasti sylkykuppien käyttöönottoa. Voidaankin sanoa, että Högforsin tehdas oli eturintamassa tämän epämiellyttävän tavan kitkemisessä. Kuppeihin sylkeminen on jatkunut aina 1970-luvulla. Suomessa poistettiin sylkykupit viimeisten joukossa junista juuri tuohon aikaan.
Tämä kyseinen sylkykuppi on kuulunut Karkkilan Fagerkullassa asuneen Kustaa Kervisen irtaimistoon. Hän toimi vuonna 1911 aloittaneen Hyvinkään-Karkkilan rautatien konduktöörinä. Vapaa-aikanaan hän kuitenkin veteli tongeillaan fagerkullalaisten kipeitä hampaita irti. Saattaa olla, että tämä sylkykuppi on ollut tämän harrastelijahammaslääkärin vastaanottotiloissa käytössä.
Minulla kaksi kpl suorakaiteen mallista sylkykuppia. Niiden koko on 320x230 mm , pohjassa Högforssin logo . Milloin tälläisia sylkykuppeja on tehty ? Juhani Kuisma Akaa
VastaaPoistaSylkiastiat 1-3 ilmestyivät tehtaan hinnastoon 1887. Voi olla, että olivat tuotannossa jo sitä ennenkin. Tuo kuvan nro 4 tuli tuotantoon vähän muita myöhemmin. Kaikki poistuivat tuotannosta vuoden 1929 jälkeen, kun lama alkoi. Ajoitus riippuu myös käytetystä leimasta. Jos siinä on HF yhteen kirjoitettuna, niin se on 1800-luvun tuotantoa, jos on sana "högfors, niin menee 1900-luvun puolelle.
Poista