James Watt patentoi vuonna 1784 höyrykoneen. Tämä oli yksi teollistumisen merkittävimmistä virstanpylväistä, sillä se mullisti sekä rautatie- että vesiliikenteen. Myöskään tehtaita ei ollut enää pakko sijoittaa virtaavien koskien partaalle. Suomessa ensimmäinen höyrykone otettiin käyttöön Littoisten verkatehtaalla 1800-luvun alussa.
Suomessa konepajat valmistivat tarvittavia höyrykoneita ja yksi tärkeimmistä tilaajista olivat varustamot. Suomen ensimmäinen höyrylaiva oli S/S Ilmarinen, joka valmistui vuonna 1833. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa sekä merillä että sisävesillä liikennöi satoja höyrylaivoja, mutta pikkuhiljaa moottorialukset syrjäyttivät ne. Vuosisadan lopulla oli kauppalaivaston käytössä enää parikymmentä alusta. Enemmän näitä laivoja liikennöi tässä vaiheessa sisävesillä matkustajalaivoina, ja osa näistä laivoista on edelleenkin käytössä toimien samalla turistinähtävyyksinä.
Uusia höyrylaivoja valmistuu edelleen, mutta lähinnä harrastajavoimin. Yksi sellainen on Eemeli Parviaisen suunnittelema ja vuonna 2014 valmistunut S/S Suntti, joka liikennöi Näsijärvellä. Koska varsinaiset teollisuuslaitokset eivät enää höyrykoneita valmista, oli Parviainen yhteydessä valimoalan koulutusta tarjonneeseen Valimoinstituuttiin, jossa höyrykoneen osat valettiin. Koneen sylinteriryhmä tarvitsi oman valumallinsa. Tästä kehkeytyi ammattikoulun vaikein opiskelijatyö, jonka pystyi vuodessa tekemään ainoastaan 1-2 oppilasta. Valumalli muistuttaa meitä Suomen höyrylaivaliikenteen kunniakkaasta historiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö esineistä enemmän? Herättääkö aihe muistoja? Luitko aiheeseen liittyvän kirjan, jota haluaisit suositella? Voit kommentoida halutessasi myös nimettömänä.