Karkkilan museon historia yltää paljon pitemmälle kuin vuoteen 1989, jolloin sekä Valimomuseo että Työläismuseo avattiin. Paikkakunnalla oli näitä ennen jo kotiseutumuseo sekä Högforsin tehdasmuseo, joiden suoria jälkeläisiä nykyiset museot käytännössä ovat. Jälkimmäinen museo piti majaansa punaisessa viljamakasiinissa, joka sijaitsee edelleen Tehtaanpuistossa Tehtaanhotellin ja Bremerintalon välissä. Nykyään kyseisessä viljamakasiinissa toimii Valimomuseon varasto.
Viljamakasiinista on jo ajat sitten siirretty pois museon arvokkain esineistö, koska se on kylmä varasto. Jotain pientä siellä vielä on. Viime kesänä huomasimme rakennuksen vintillä kattoparrussa roikkuvan ruosteisen myrskylyhdyn. Kävi ilmi, että se ei ollut rekvisiittaa, kuten oletimme. Se oli ihan oikea museoesine – siihen oli merkitty diaarionumero 136. Mietimme, olikohan myrskylyhdyllä tarinaa kerrottavanaan?
Tuo numero jo pelkästään kertoi, että kyseessä oli muinaisen Högforsin tehdasmuseon kokoelmiin kuuluva esine. Lähtökohta ei ollut lupaava, sillä siihen aikaan esineiden kontekstitietoja ei ollut merkitty ylös. Esine oli luetteloitu nykyisen museon toimesta 1990-luvun puolivälissä, mutta tulos oli laiha senkin suhteen, sillä mainittuna olivat vain mitat, kunto ja nimi – ”Myrskylyhty”.
Myrskylyhty päätyi kuitenkin kuitenkin pintapuolisen konservoinnin kohteeksi. Onneksi esineessä oli vain pölyä ja kevyttä pintaruostetta, jotka lähtivät helposti pois. Sen verran peittävää ruoste kuitenkin oli ollut, että sen alta paljastui vuosikymmenten piilottelun jälkeen valmistajan nimi ja lyhdyn mallinumero. Kyseessä on Saksan Beierfeldissä valmistunut Feuerhand Nr. 323 -myrskylyhty. Feuerhand oli aikakautensa johtava myrskylyhtyjen valmistaja ja toimii alalla edelleen. Yhteydenotto tehtaalle, ja sieltä selvisi, että lyhtyä on valmistettu vuosina 1927-35. Esine oli alkanut kertoa tarinaansa.
Kaikki Högforsin tehdasmuseon esineet ovat joko Högforsin valmistamia tai käyttämiä. Tässä tapauksessa jäljelle jäi vain jälkimmäinen vaihtoehto. Mihin voimakkaan laajenemisvaiheen keskellä ollut Högforsin tehdas olisi tarvinnut myrskylyhtyä vajaat sata vuotta sitten? Myrskylyhdyt ovat melkein aina ulkokäytössä, joten valimossa ja konepajassa sitä tuskin on tarvittu. Ennen sotia Högforsin maanviljelys eli huippukauttaan, ja sitä harjoitettiin myös ihan tehtaan vieressä Karkin tilalla. Pidämme siis mahdollisena, että kuukauden museoesineemme on ollut käytössä maatalouden apuvälineenä pimeinä syys-ja talvi-iltoina, kunnes se viimein täysin palvelleena on päätynyt viereisen museon kokoelmiin. Myrskylyhty ei itse tätä teoriaa meille pysty vahvistamaan mutta ei kiistämäänkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö esineistä enemmän? Herättääkö aihe muistoja? Luitko aiheeseen liittyvän kirjan, jota haluaisit suositella? Voit kommentoida halutessasi myös nimettömänä.