Masuunin pata

Högforsin ruukki perustettiin vuonna 1820. Tehtaan 200-vuotisjuhlat kolme vuotta sitten olivat ikimuistoiset – lähinnä siitä syystä, että niitä ei järjestetty lainkaan koronan vuoksi. Högforsin historiasta kertova kirja kuitenkin julkaistiin juhlavuoden kunniaksi. Heinäkuussa 2023 on uuden juhlan aika, sillä tuolloin tulee tasan 200 vuotta siitä, kun ruukin ensimmäinen varsinainen tuotantolaitos – masuuni – käynnistettiin ensimmäisen kerran. Masuunin ensimmäinen puhallus eli rautamalmin sulatus käynnistettiin 23.7.1823. Silloin myös Karkkilassa valettiin ensimmäisen kerran rautaa.

Tapaus oli merkittävä tehtaan, paikkakunnan ja Suomenkin kannalta, sillä tehtaalla raudan valu on jatkunut näihin päiviin saakka, ja Componentan Karkkilan valimo on ylivoimaisesti vanhin edelleen toiminnassa oleva suomalainen valimo. Se on myös kapasiteetiltaan Suomen isoin valimo. Masuunin ensimmäistä puhallusta tuli seuraamaan syyskuussa myös itse kenraalikuvernööri Fabian Steinheil. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen korkein viranomainen vieraili paikkakunnalla. Seuraavaa kertaa saatiin odottaa vuoteen 1995, kun presidentti Martti Ahtisaari vieraili Karkkilassa.

Högforsin masuunin ensimmäistä puhallusta johti masuunimestari Johan Skogman, joka oli palkattu Skogbyn masuunilta. Pääsääntöisesti masuunissa valmistettiin takkirautaa, mutta samalla myös jonkun verran valutuotteita. Ensimmäisen puhalluksen valutuotteista ei ikävä kyllä ole tarkkaa tietoa, mutta osviittaa tuotannosta antaa se, että työläisten joukossa oli inkoolainen patavaluri Karl Fredrik Östergren. Valutuotteita valmistui ensimmäisen puhalluksen aikana 5 kippuntaa eli 973 kiloa. Vuonna 1827 valutavaraa valmistui jo 34 kippuntaa, josta talousvaluja oli 25 kippuntaa. Tämä sisälsi muun muassa 538 pataa, 255 jalkapannua, kolme lättypannua, 80 paistinpannua, 24 huhmarta ja yhden vohveliraudan.

Högforsin ensimmäisissä valuissa oli HF-leima. Ihan tarkkaan emme tiedä, mihin asti kyseistä leimaa käytettiin, mutta varmuudella voidaan sanoa, että viimeistään vuonna 1872 valuissa alettiin käyttää leimaa, jossa oli sana ”Högfors” soikean pisteviivan sisällä. Kaikki HF-leimalliset valutuotteet ovat siis todennäköisesti tuota hetkeä vanhempia. Kuukauden museoesineenämme on Högforsin isokokoinen, pyöreäpohjainen ja kantosangallinen, ehkä suunnilleen 8-10 litran pata, jossa on HF-leima. Pata on yleensä ollut esillä Högforsin masuunissa, mutta on nyt tätä juhlahetkeä varten nostettu näkyvämmin esille.

Padasta tiedämme, että se on peräisin Högforsin oman tehdasmuseon kokoelmista, johon esineitä aikoinaan hankittiin esimerkiksi huutokaupoista. Padan varhainen käyttöhistoria on siis hämärän peitossa. Emme tiedä, onko pata valettu itse masuunissa vai 1830-luvulla rakennetussa erillisessä valimorakennuksessa. Todennäköisesti se on kuitenkin valettu masuuniraudasta, johon raaka-aine on ainakin osittain saatu Kulonsuonmäen kaivoksesta, joka palveli Högforsin ruukkia 1880-luvulle saakka.

Padassa on paljon puhuvat käytön jäljet: padan pohja on nimittäin lyöty puhki. Kyseessä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun puhkinaisia patoja tulee vastaan. Vaurio kertoo siitä, että sen jälkeen, kun pataa ei ole enää käytetty ruoanvalmistuksessa, siitä on tehty kukkapata. Harmillista, että näin on kohdeltu juuri HF-pataa, mutta toisaalta ilman kyseistä vauriota tietäisimme padan käyttöhistoriasta paljon vähemmän. Voimme siis arvailla ja olettaa, että pata on koko historiansa ajan ollut Högforsin ruukin piirissä: ensin se on valettu siellä, sitten siinä on valmistettu ruukkilaisille ruokaa, seuraavaksi pata on toiminut ruukkialueella värikkäiden kukkien alustana ja lopulta se on päätynyt museoesineeksi.