Malmikompassi

Högforsin tehtaan synty perustuu malmilöytöön, joka tapahtui jo yli 200 vuotta sitten. Löydön seurauksena perustettiin Kulonsuonmäenkaivos vuonna 1817. Kaivosta varten puolestaan rakennettiin masuuni, jossa voitiin malmista jalostaa oikeaa rautaa. Masuunin ympärille kasvoi nopeasti Högforsin ruukki, ja ruukin ympärille lopulta kokonainen kaupunki.

Kulonsuonmäen kaivos ei osoittautunut lopulta valtaisaksi jättipotiksi, vaikka työt siellä jatkuivat aina vuoteen 1888. Kaikkiaan avattiin viisi kaivoskuilua, mutta malmi oli melko köyhää ja kaivos alkoi osoittaa ehtymisen merkkejä jo 1860-luvulla. Masuunissakin alettiin käyttää järvimalmia.

Vuorimalmista ei kuitenkaan haluttu luopua, ja Högforsin tehtaalla etsittiin aktiivisesti uusia löytöjä etenkin 1800-luvun puolivälissä. Apuna malmietsinnöissä oli malmikompassi, kuukauden museoesineemme. Kompassin avulla todella löydettiin uusia rautaesiintymiä ympäri Karkkilaa ja Pusulaa. Näitä koelouhoksia avattiin 1840–60-luvuilla mm. Tupuriin, Pähkinämäkeen, Pyöliin, Koveloon ja Haavistoon. Uusia kaivoksia ei kuitenkaan otettu varsinaiseen käyttöön.

Malminetsintä oli alkeellista vielä 1700-luvun loppupuolella, ja löydöt perustuivat yleensä silkkaan sattumaan. Malmikompassit, jotka olivat ammattilaisten työkaluja, otettiin käyttöön kyseisen vuosisadan loppupuolella. Laitetta käytettiin magnetiitin etsimiseen. Kardaanisesti ripustettu magneettineula on tasapainoasennossaan vaakasuorassa. Malmikerrostumat muuttavat kompassineulan asentoa, minkä jälkeen tarkempi tutkiminen saatettiin aloittaa.

Malmikompassia on säilytetty nahkaisessa, vihreällä kankaalla vuoratussa kotelossa.