Yksi tällainen taidevalu on kuukauden museoesineemme, Högforsin Kaulahaarniska N:o 2. Kaulahaarniskan aihe on varsin sotainen, sillä siinä kaksi haarniskoitua sotajoukkoa ottaa yhteen. Esine lienee ollut alkujaan osa isompaa kokonaisuutta. Ehkäpä se on kuulunut niin ikään Högforsin tuotantoon kuuluneeseen Henrik II:n paraatikilpeen, jossa esiintyy samanlaisella töyhtökypärällä varustettuja taistelijoita kuin tässä kaulahaarniskassa. Jos näin on, niin kaulahaarniskan kulku Ranskasta Suomeen on ollut samanlainen kuin monella muulla taidevalulla. Saksassa nimittäin alettiin kopioida keskiaikaisia ja antiikkisia taideteoksia, haarniskoja ja kilpiä valurautaisiksi taide-esineiksi. Niitä ei siis tarkoitettu sotilaskäyttöön, vaan kotien sisustukseen. Saksasta ne sitten levisivät myös muihin maihin aina Suomea myöten. Högforsin ruukin kuvastossa kyseinen kaulahaarniska esiintyi ainakin 1887, ehkä jo vuotta aiemmin.
Jos lukijoilla on tarkempaa tietoa kaulahaarniskan aiheesta tai kuvan haarniskoista, niin toivomme ottamaan yhteyttä Karkkilan museon henkilökuntaan!
tahtoisin tietää enempi,sillä luulen omistavani moisen ,mut siinä on no 1:n ja hivenen eri kuvitus.mut sivustonne ainua mistä löysin edes samantapaisen esineen..noin 22x22cm
VastaaPoistaTästä kaulahaarniskasta on saatu lisää tietoa. Esineen on suunnitellut milanolainen haaniskaseppä Filippo Negroli 1500-luvulla. Häntä pidetään kaikkien aikojen taitavimpana haarniskaseppänänä. Alkuperäiset haarniskat valmistettiin teräksestä. Ei ole tiedossa, kenelle Negroli suunnitteli tämän haarniskan. Kaulahaarniska 1 on vähän isompi kuin tämä. Kuvio siinä näyttää aika samantyyliseltä, joten on mahdollista, että Negroli on aikoinaan suunnitellut senkin.
VastaaPoista