Högforsin tehtaan emaloitujen talousvalujen valikoima oli valtava. Ensimmäiset padat ja pannut emaloitiin jo 1920-luvun lopussa. Patatuotanto oli ollut ennen tätä jo suunnilleen sata vuotta tehtaalla käynnissä. Talousvaluja ei juurikaan itse muotoiltu, vaan tuotantoon otettiin muiden, lähinnä ruotsalaisten tehtaiden markkinoille lanseeraamat tuotteet. Uusia malleja esiteltiin jatkuvasti emalilaitoksen valmistumisen jälkeenkin. Mallit olivat pääasiassa Husqvarnan tehtaan mallistosta. Högforsin ja Husqvarnan välillä lienee ollut jonkinlainen yhteistyösopimus, sillä ensimmäiset Husqvarnan tuotteet Högfors-nimisinä valmistuivat jo 1880-luvulla.
Vuonna 1955 Högforsin kuvastoon ilmestyi uutena tuotteena sirot lounaspata ja –vuoka, kuukauden museoesineemme, joita sai vaaleansiniseksi tai oranssiksi emaloituina. Pata oli tilavuudeltaan kaksi ja vuoka yksi litraa. Vuoka ja pata olivat yhteensopivia ja niihin kävi sama kansi. Etenkin vuoan kylkeä somistettiin usein apilakuviolla. Kyseisten esineiden alkuperä oli tutun kaavan mukaan ulkomailla, todennäköisesti Husqvarnan mallistosta, eikä niiden suunnittelijasta ole tietoa.
Högforsin lounasastioiden historia ei ollut pitkä, niitä valmistettiin viimeisen kerran vuonna 1960. Esineiden tuotantomäärien on kuitenkin täytynyt olla näiden muutamien vuosien ajan huikeita. Lounasvuokia ja –patoja näkee nimittäin edelleenkin monella kirpputorilla, ja useassa kodissa ne ovat varmaan vieläkin käytössä. Huolekkaassa käytössä valurauta-astiathan ovat, emalin kanssa tai ilman, käytännössä lähes ikuisia.
Lounasastiaston kohtaloksi saattoi käydä se, että Högforsin tehtaalla alettiin suosia suomalaista. Antti Nurmesniemen suunnittelema kuparisankapata tupsahti markkinoille 1959, minkä jälkeen häneltä valmistui pitkin 1960-lukua uusia osia värikylläiseen Nurmesniemi-sarjaan. Tässä yhtälössä ei ollut enää sijaa tuontimalleille muutamia suosituimpia poikkeuksia lukuun ottamatta. Oman värikkään lukunsa nämä ulkomailta kopioidut talousvalut ovat Högforsin tehtaan historiaan kuitenkin tuoneet.
