Kuukauden museoesineenä on valuraudasta Högforsin valmistama tulppaventtiili, josta on lohkottu yksi kulma pois. Esineen mutterit ovat osittain ruostuneet ja käyttöhistoriakin oli pitkälti kadonnut. Tiedettiin ainoastaan, että se on Högforsin valmistama venttiili ja se on kuulunut vuonna 1960 avatun Högforsin tehdasmuseon kokoelmiin. Yleistä tietoa oli myös, että näissä valurautaventtiileissä oli ollut aikoinaan työnjako, jonka mukaan valuosat valmisti Högfors Karkkila mutta ne koneistettiin Högfors Salon tehtaalla.
Pienellä tutkimustyöllä tämäkin esine alkoi heräillä eloon. Suurin johtolanka oli esineessä olevat merkinnät. Ensinnäkin selvisi, että venttiili on pallografiittirautaa, jonka teollisen valmistuksen Högfors aloitti vuonna 1961 ensimmäisenä maassamme. Uuden raudan myötä tuotteen vetolujuus, kovuus ja kestävyys kasvoivat kymmeniä prosentteja. Samalla selvisi, että venttiili ei ole voinut olla museon kokoelmissa vielä museon avattua ovensa.
Esineestä löytyi merkintä, jonka perusteella venttiili on todennäköisesti valmistettu vuonna 1966. Vanhat tuoteluettelot vahvistivat tätä otaksumaa, sillä vuonna 1963 sitä ei tehtaan kuvastossa ole mutta kaksi vuotta myöhemmin jo on. Myös venttiiliin tarkka tyyppi selvisi: Tulppaventtiili No. 54236, jolla on säädetty veden, öljyn, bensiinin tai matalapainehöyryn virtaamista putkistossa. Tehtaan kuvastoissa sitä ei enää 1970-luvulta löydy. Kyseessä on siis vanha ja melko harvinainen pallografiittinen venttiili, sillä vielä 1960-luvun puolella melko kallista pallografiittirautaa käytettiin vain harvoin venttiileissä.
Venttiilistä irti lohkottu kulma kertoo, että esine ei ole koskaan päätynyt siihen käyttöön kuin on tarkoitettu. Melko suurella todennäköisyydellä venttiili on ollut messukäytössä, ja sen avulla on esitelty uuden ja ihmeellisen rautalaadun ominaisuuksia. Messukäyttö on loppunut viimeistään 1970-luvulle tultaessa, jolloin se lienee päätynyt osaksi tehdasmuseon kokoelmia. On mahdollista, että senkin jälkeen venttiiliä on käytetty esimerkiksi Kymin metalliteollisuuden ammattikoulun eli konepajakoulun oppitunneilla havainne-esineenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö esineistä enemmän? Herättääkö aihe muistoja? Luitko aiheeseen liittyvän kirjan, jota haluaisit suositella? Voit kommentoida halutessasi myös nimettömänä.