Pietarsaaren tulo silitysrautamarkkinoille järkytti myös alan markkinajohtajia Högforsin tehdasta ja Porin konepajaan (joka myöhemmin fuusioitiin Rosenlew-konserniin), joilla oli yhteinen markkinointi- ja yhteistyösopimus monen eri tuotteen, siis myös silitysrautojen, alalla. Silitysrautamallisto ja hinnat olivat hyvin pitkälti identtiset. Eipä siis ollut ihme, kun Högforsin johtokunnan kokouksessa 28.2.1924 tehtaan toimitusjohtaja Edward Cedercreutz ilmoitti, että ”Pietarsaaren konepaja on oleellisesti laskenut silitysrautojen ja silitysluotien hintoja sekä siten saavuttanut suuren menekin Högforsin ja Porin konepajan vahingoksi”. Tämän seurauksena johtokunta päätti, että ryhdyttäisiin neuvottelemaan Porin konepajan kanssa siitä, että samanlainen hinnanalennus mainituista tuotteista pitäisi toteuttaa, jotta liittoutuneet tehtaat saisivat takaisin menetetyt markkinat.
Pietarsaaren silitysrautatuotanto päättyi Högforsin päätöksen jälkeen vielä saman vuoden aikana. Itse asiassa kyseisen sarjasilitysraudan valmistusoikeus myytiin vähän myöhemmin Högforsin tehtaalle, jossa rautaa valmistettiin ja myytiin vuosina 1930-40 ”Pietarsaaren mallina”. Malli oli täysin identtinen alkuperäisten pietarsaarelaisten rautojen kanssa sillä erotuksella, että siitä oli riisuttu kaikki koristelut pois. Porin konepaja ei kuitenkaan ottanut kyseistä mallia omaan tuotantoonsa.
Karkkilan museo on parhaillaan valmistelemassa kirjaa valurautaisista silitysraudoista. Kirjan julkaisuajankohtaa ei ole vielä päätetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tiedätkö esineistä enemmän? Herättääkö aihe muistoja? Luitko aiheeseen liittyvän kirjan, jota haluaisit suositella? Voit kommentoida halutessasi myös nimettömänä.