Esinettä koristaa mm. Suomen vaakuna ja kaksi hakaristiä, joista jälkimmäinen tuli ilmavoimien lentokoneiden tunnukseksi 1918. Symbolia ei pidä sekoittaa Natsi-Saksan kärjellään seisovaan hakaristiin. Sodan jälkeen hakaristin käyttö Suomessa kuitenkin kiellettiin. Myös esineen valumallista hakaristi lopulta poistettiin ilmeisesti 1950-luvun aikana.
Telinettä on valmistettu aluksi pääsääntöisesti niklattuna. Esineiden niklaaminen väheni 1930-luvun aikana emalin vallattua alaa esineiden koriste- ja suojapinnoitteena. Emalia ei ole tiettävästi näiden mustekynätelineiden pinnoitteena koskaan käytetty, ja lopulta maali korvasi vanhan niklausmenetelmän.
 |
| Högforsin 1920-luvulla suunniteltu mustekynäteline. |
Itselläni on hallussa 1920-luvulla suunniteltu mustekynäteline, ainakin kuvan tuntomerkeistä päätellen. Sain sen mummiltani (terveisiä vaan Liisalle), kun kauniisti pyysin kaksi vuotta sitten jouluna, jolloin suku kokooontui. Mummi kertoi mustekynätelineen kuuluneen isälleen ja selvitti nykyajan nuorelle, missä pidettiin mitäkin, esim. mustepullon paikka jne. Hauskaa sinänsä, että mummini oli pelastanut sen vanhan sukutilamme myymisen jaloista ja ainoa asia, jonka itse olisin sieltä halunnut oli juuri tuo mustekynäteline, mutta en itse päässyt paikalle, koska olin tuolloin intissä. Sattuikin, että teline suunniteltu juuri Mannerheimille. Ja nyt se on kahden vuoden ajan koristanut komeasti hyllylläni!
VastaaPoistaKiitos mukavasta kommentista, hauska kuulla että löysit täältä lisätietoa hyllyäsi koristavasta aarteesta!
VastaaPoistaMikä esineen arvo on?
VastaaPoistaMinuakin kiinnostaa esineen mahdollinen arvo? Minulla sattuu olemaan lähes identtinen :)
VastaaPoistaMuseot eivät yleensä arvioi esineiden hintoja. Hintatietoja voi kysellä esim. antiikkiliikkeistä. Niissä osataan arvioida millainen kysyntä ko. esineelle markkinoilla olisi.
VastaaPoistaHei, minulla on samanlainen, lasipulloineen. Sain sen aikoinaan isoäidiltäni, joka oli sodassa lottana. Löytyykö esineestä mitään muuta tietoa, esimerkiksi kenelle niitä on jaettu, mistä syystä jne. Aion antaa esineen edelleen pojalleni ja olisin kovin kiitollinen kaikesta tiedosta.
VastaaPoistaHei! Sittemmin ovat tiedot tarkentuneet seuraavasti: kyseessä on Högforsin oma malli, joka valmistettiin alunperin lahjaksi marsalkka Mannerheimille ilmeisesti vuonna 1913. Esineen suunnittelija oli taidetakoja ja koristetaiteilija Eric "Bucklan" O. W. Ehrström.
VastaaPoistaJanne/museo
Kiitokset Jannelle suunnittelija tiedosta
VastaaPoistaT. Liisan lapsenlapsi =)
Hei, onko tietoa saiko Mannerheim kyseistä esinettä koskaan ja tosiaan kuten tuossa kyseltiin, kenelle valmistetut annettiin vai oliko ne myynnissä? Kuinkakohan monta näitä valmistettiin?
VastaaPoistaMannerheim-museosta tiedustelimme aikoinaan, että onko siellä kokoelmissa tällaista, mutta ei ollut. Ja tämä siis todistaa vain sen, että emme edelleenkään tiedä, päätyikö esine lopulta Mannerheimille saakka. Itse asiassa olemme päätelleet, että ehkä esinettä sittenkin on alettu valmistaa vasta 1918, koska Högforsin omisti 1916-18 Mannerheimin hyvä ystävä Hjalmar Linder. Lisäksi "Bucklan" suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun ja uudisti Suomen vaakunan itsenäistymisen jälkeen. Varsinkin vaakunassa on samoja symboleja kuin tässä kynätelineessä. Eli jos tämä on vasta Linderin ajalla suunniteltu, niin kyllä se sitten takuulla Mannerheimille on päätynyt. Valmistusmääristä ei ole tietoa. Tämä on kuten Högforsin taidevalutkin ollut sellainen tuote, että sitä on jaettu liikelahjoina, muina lahjoina ja valmistettu firabelina. Mutta on täty tehty vielä 1950-luvullakin, jolloin valumallista oli pitänyt poistaa hakaristit.
PoistaMainittakoon vielä, että taidevaluista poiketen tämä kynäteline esiintyy tehtaan tuoteluetteloissa vielä ainakin 1920-luvulla, joten kyllä tätä on voinut hankkia ihan tilaamallakin.
VastaaPoista