Kun Suomen valimomuseo aikoinaan avattiin, hätkähdytti sen museokauppa monia alan ammattilaisia. Kovin monessa museossa ei museokauppaa vielä tuolloin ollut, ja varojen keräämistä kaupan avulla pidettiin joidenkin mielestä arveluttavana touhuna. Museossamme ei kritiikistä säikähdetty, vaan jatkettiin eteenpäin kehitellen koko ajan uusia tuotteita. Nykyään on vaikeaa löytää museota ilman jonkinlaista puotia.
Yksi museokauppamme legendaarisimmista tuotteista on vuonna 1996 myyntiin tullut Valurin tähkä, joka koostuu valurautaisesta kannusta, pronssisesta alustasta ja kuudesta teräspikarista. Alustan valmisti Pronssivalu Oy Turengista, ja sen valumalli valmistui Karkkilan malliavun, Hervannan ammattioppilaitoksen ja Karkkilassa toimineen Karin Valupajan yhteistyönä. Sorsalamppu-kaadin on Högforsilainen perinnemalli (kaadin oli ennen vanhaan valurin ensityön, öljylampun runko). Tälläkin kertaa kaatimet valettiin Högforsin tehtaalla, ja emaloitiin Asko Oy Upon valimossa Lahdessa. Ensimmäiset teräspikarit valmistettiin Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa, mutta myöhemmin valmistus siirrettiin Riihimäelle Sacotecin valimoon. Idea Valurin tähkään saatiin Högforsin 170-vuotisjuhlalahjasta, jossa oli samanlainen kannu ja kaksi pikaria.
Ensimmäiset viisi settiä olivat numeroituja ja ne myytiin suolaiseen hintaan Suomen isoimmille valimoille. Saaduilla varoilla oli museon toiminnalle suuri merkitys, sillä toiminnan jatkaminen oli ollut vaakalaudalla 1990-luvun vaikeina lamavuosina. Tämän jälkeen Valurin tähkä otettiin kauppaan normaaliin myyntiin, mutta edelleen todella korkeaan hintaan, aluksi 5000 mk, mikä pian laski 3000 markkaan. Vastaavat hinnat euroissa olivat 841 ja 505. Uusia tuotteita ei ole valmistettu enää 2000-luvun puolella, mutta tuotteita on riittänyt myytäväksi näihin päiviin saakka. Viimeisten kappaleiden hinta laski 170 euroon.
Nyt Valurin tähkän myynti on päättynyt ja ihan vihoviimeinen kappale siirrettiin museokaupasta museon kokoelmiin ja samalla kuukauden museoesineeksi.
